torstai 24. toukokuuta 2012

Tapahtumia ajalta 29.4.-24.5.2012

Terveyteeni liittyen

Kerroin viimeksi odottavani lääkärin soittoa koskien 12 kudosnäytettä eturauhasesta sen liikakasvun vuoksi. Näytteet olivat jo toiset. Aiemmat otettiin 6 kk sitten hieman alempaa eturauhasesta. Oli kuten tunsin sisimmässänikin jo 3 pv aiemmin: mitään syöpään viittaavaa ei löydetty noista toisistakaan näytteistä. HalleluYah! Lääkäri sanoi, että hän varaa mulle ajan vielä noin 6 kk:n kuluttua P-PSA-verikoetta varten saadakseen selville verestä, ettei eturauhasessa ole tulehdusta. Jos siinä on tulehdus, niin se tulee hoitaa tulehduslääkkeillä pois.

Vierailu isäni luona 27.4.2012

Unohdin mainita tästä viime kirjoituksessani. Juttelin isän kanssa noin 3 h. Hän oli aika väsyneen, riutuneen ja murheellisen näköinen jouduttuaan viettämään jo reilun kuukauden Lohjan Keskussairaalan vuodeosastolla, sillä hän on toiminnan ihminen, joka haluaisi raataa kotipuutarhassaan aamusta iltaan,
jos vain voimat riittävät. Oli siskojeni mukaan kuulemma yrittänyt karatakin sieltä, mutta hoitajat olivat laittaneet hänen siviilivaatteensa lukkojen taakse vastaisten pakoyritysten eliminoimiseksi :)

Keskustelujen lopuksi kysyin isältä, että voisinko rukoilla hänen puolestaan(?) Hetkisen emmittyään hän sanoi, että hänen puolestaan saa aina rukoilla! Hän ei ehkä ihan täysin ymmärtänyt mitä todella kysymykselläni tarkoitin, sillä menin oitis hänen viereensä, laitoin oikean käteni otsalleen ja kohottaen vasemman käteni ylös Herran puoleen rukoilin hänen puolestaan, kiitin Herraa siitä, että Hän antaa isäni synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Isäni ei näet usko sitä, että Vapahtajamme oikeat Nimet ovat Adonai Yeshua HaMashiach HaNotzri, joten ei olisi ollut mitään mieltä käyttää noita Nimiä. Siunasin häntä ja pyysin Herraa tekemään hänet valmiiksi ylösottoa varten. HalleluYah! Koskaan aiemmin isäni ei ole suostunut tuollaiseen rukoukseen, koska hän on ollut jumittunut vanhoillislestadiolaisten vakaumukseen, että vain heikäläisellä papeilla on valtuus julistaa synnit anteeksi. Isäni on jo aiemmin tunnustanut mulle uskovansa Jeesukseen, joten sitä tunnustusta hänen ei tarvinnut nyt enää tehdä. Tämä suuri voitto tuli sen jälkeen kun olin ja ehkä ystäväni tai osa heistäkin olivat rukoilleet isäni puolesta noin 4 kk:n ajan neljä kertaa päivittäin. HalleluYah!

Muita kuulumisia

Palatessani kotiin isäni luota koin väkevää Pyhän Hengen läsnäoloa sisimmässäni. Kun astuin asuintaloni hissiin, niin samalla siihen tuli muuan talon asukki, joka oli hieman kaljassa. Olin rukoillut siihen mennessä noin vuoden ajan hänen puolestaan, sillä tunsin sisimmäsäni, että hänellä on suuria ongelmia elämässään. Hän kertoi itkunväre äänessään, että oli riidellyt avopuolisonsa kanssa ja pyyteli kovasti ja moneen kertaan anteeksi, jos riitelyn äänet olivat kuuluneet seinien läpi. Kerroin, etten ollut kuullut kerrassaan mitään (en nimittäin ollut kuullut mitään). Pyysin häntä pistäytymään samantien asunnolleni juttelemaan lähemmin ongelmistaan. Hän tuli. Tarjosin hälle kylmää simaa ja juttelimme reilun tunnin ajan. Hänellä oli ollut tosi suuria mielenterveysongelmia jo vuosikymmenten ajan. En voi tässä kertoa niistä lähemmin, mutta olen täysin varma siitä, että Adonai Yeshua on johdattanut meidät samaan kerrostaloon, jotta voisin osoittaa hänelle ainoan todellisen tien vapauteen noista hänen hirvittävien lapsuusmuistojensa kahleista uskon kautta Adonai Yeshuan vereen, jonka Hän vuodatti myös tuon miehen sielun puolesta ristinpuulla Golgatalla! Kiitos Adonai Yeshua, että tartut tuon miehen elämään, hänen sisimpäänsä, armahdat häntä ja pelastat hänet! Amen.

Kerroin miehelle, että hän on aina tervetullut juttelemaan kanssani, milloin vain hän tahtoo!

Kotikokous 

Kokoonnuimme 28.5. kotonani iloisesti vappusiman merkeissä, vaikka vappu oli vasta tulossa. Pidimme silti ihan täyspainoisen hengellisen kotikouksen rukoillen, sanaa tutkien ja siitä keskustellen. Meillä oli useita kiitosaiheita kerrottavana toinen toisillemme. Meillä on totisesti rukouksia kuuleva ja niihin vastaava taivaan Isä, YeHoWaH Elohim, jota saamme lähestyä Poikansa Adonai Yeshuan Nimessä!

Muuan tapaaminen

Eräs turkulainen otti minuun yhteyttä meilillä 12.5.2012 ja kertoi pitävänsä kotikokouksia Turussa ja nähneensä lehti-ilmoituksiani Turkulaisessa. Hän kysyi, että olenko mahdollisesti lukenut eräitä kirjoja, kuten Neil Colen "Aito Orgaaninen seurakunta" jne. Kerroin lukeneeni sen ja useita muitakin aiheeseen liittyviä kirjoja. Hän poikkesi vierailulle ja juttelimme muutaman tunnin kotiseurakunta-aiheeseen liittyen. Hän kertoi soittavansa eräässä bändissä tenorisaksofonia ja pyysi mua kuuntelemaan heitä Helatorstai-iltana hellarien temppelin alasaliin. Hän ei itse ole hellari, mutta oli lupautunut bändinsä kanssa soittamaan ja laulamaan Israel-iltaan siellä. Lupasin mennä sinne ja meninkin. Siitä lisää alempana.

Helatorstain aatto ja Helatorstai

Mä en varsinaisesti vietä mitään Raamatullisia juhlia, koska ne ovat apostoli Paavalin mukaan parhaimmillaankin vain 'tämän maailman alkeisvoimia' ja niillä on taipumus orjuuttaa harjoittajansa. Juhlat sinänsä ovat ok, mutta on tärkeää vaalia vapauttaan niidenkin suhteen.

Muuan läheinen suomenjuutalainen uskonveli poikkesi yllättäen Helatorstain aattona klo 18 aikaan vierailulle. Juttelimme puoliyöhön saakka uskonasioista ja tapamme mukaan aika kiivaastikin :) Meillä on näet hyvin erilainen tausta ja siksi näkemyksemme eroavat paljossa toisistaan. Hän on kuulunut vuosia stadin synagoogaan, mutta kun Adonai Yeshua valloitti hänen sydämensä ja pelasti hänet, niin hän erosi sieltä. Hänellä on ollut jo vuosia eräs todella suuri ongelma, joka on estänyt häntä viemästä pelastussanomaa Vapahtajastaan. Ennen kuin tuo ongelma tuli hänelle, hän johdatti useita kadun kurjia elävästi uskoon vieden useita heistä jopa kotiinsa viikkokausiksi, vaimonsa tyrmistykseksi :) En kerro ongelmasta lähemmin, mutta se oli vuosien mittaan kovettanut miehen sydämen niin, ettei hän ollut itkenyt vuosiin. Kerroin, että myös miesten on hyvä itkeä, jos on sydänsuruja ja kokee suurta hengellistä ahdistusta. Hänen mielestään itkeminen on naisten hommia, eikä kuulu miehille!

Adonai Yeshuan antama opetus

Adonai Yeshua näytti tuolle miehelle, että itku kuuluu myös Häntä seuraaville miehille! Sain nimittäin Herralta tehtäväksi oikein 'moukaroida' Sanan miekalla tuon uskonveljen sydäntä sinä aattoiltana. Seuraavana päivänä lähetin rukoiltuani ensin hälle tekstarilla vielä 5 lisäiskua Sanan muodossa ja kerroin lopussa, että kirjitin hälle sen tekstarin siksi, että pidän häntä ylen rakkaana veljenä ja tahdon hänelle vain hyvää! Mietin jo tekstarin lähettäessäni, että kaveri ei varmaan enää asuntooni astu, sillä niin kovaa tekstiä hän sai taas multa kuulla! Erehdyin, sillä parin tunnin päästä sain hältä tekstarin, jossa hän kiitti siitä ja piti sitä hyvänä. Lisäksi hän sanoi hörppivänsä parhaillaan kahvia, itkevänsä ja odottavansa sitä hetkeä, jolloin Herra noutaa hänet luokseen!

Siis itkevänsä! HalleluYah! Sen luettuani mä aloin iloisin mielin kiittää taivaan Isää Adonai Yeshuan Nimessä ja annoin oikein aploodit Hänelle. Kohta sen jälkeen tunsin Pyhän Hengen murtavan voiman sydämessäni ja koin valtavaa taivasikävää. Aloin itkeä! Siitä olikin jo jonkin aikaa, kun olin itsekin viimeksi itkenyt. Itkiessäni tunsin, miten Herra vuodatti ylleni ja sisimpääni väkevän Armon- ja Rukouksen Hengen ja Hän kosketti sisintäni rakkauden hengellään. Aavistin, että Herra kosketti mua varmaan edeltä käsin illan kokousta varten. Aavistin oikein, sillä kokouksen lomassa vetäjä esitti useita rukousaiheita koskien Israelia ja pyysi ketä tahansa korottamana äänensä ja rukoilemaan. Vaikka olin vieras mulle vieraassa seurakunnassa, niin Herran Henki kehoitti mua nousemaan heti rukoilemaan ensimmäisen aiheryhmän puolesta, sitten heti toisen aiheryhmän puolesta ja vielä heti kolmannenkin aiheryhmän puolesta! Varmaan moni sen seurakunnan väestä oli ymmällään tapahtuneen vuoksi ja piti mua ehkä röyhkeänä(?) Kokoukseen tullut muuan mies ja tämän tuttu, jotka tunsin hyvin entuudestaan, sanoivat minun rukoilleen Hengen voimassa ja että rukoukseni vapautti ilmapiiriä.

Se oli niin hienosti sanottu, että toin nuo pari ystävääni kotiini ja juttelimme kokousillan aiheista iltamyöhään ja tarjosin heille oikein kunnon juotavat ja hyvät leivonnaiset :)

Uimareissuja Samppalinnan maauimalassa

Viime päivinä on Herra hellinyt meitä turkulaisia erittäin lämpimillä ja aurinkoisilla ilmoilla. HalleluYah! Olen käynyt kolmasti Samppalinnassa saunomassa, uimassa ja ottamassa aurinkoa. Viimeksi eilen 23.5.2012. Mulla on sellainen keho, että ihoni harvoin kärähtää, sillä olen tummaihoinen, mutta lämpimillä säillä (+25 ja yli) mun voimani ovat vähissä. Siksi olenkin ajatellut, etten varmaan edes jaksaisi asua Israelissa, jossa on niin reilusti lämpimämpää kautta koko vuoden, kuin täällä. Muistan, miten Kibbutz Kiryat Anavimissa työskennellessäni siellä oli 1978 helmikuussakin +30 astetta lämmintä. Huh, huh ja kylläpä hiki tosiaan virtasi ruumiillista työtä tehdessä!

Siksi olen suuresti kiitollinen Adonai Yeshualle siitä, että saan asua nimenomaan täällä Suomessa, joka on todella ihana maa selkeine vuodenaikoineen, jotka ovat vuodesta toiseen suurenmoisia nähdä ja kokea! HalleluYah!

Yllättävä soitto 20.5.2012

Muuan serkkuni soitti yllättäen mulle Loimaalta viime sunnuntaina ja pyysi rukousaihetta puolestaan. Hänellä on todella ikävä ja rasittava sairaus ja lupasin edelleen rukoilla päivittäin, niin kuin olen tehnytkin jo muutaman vuoden ajan. Mulla oli itsellänikin tuo sama sairaus, joten ymmärrän, miltä hänestä tuntuu! Adonai Yeshua on armossaan alkanut parantamana mua vähitellen ja edistyminen on ollut selvästi koettavaa. Kyseessä on suvussa oleva perinnöllinen sairaus, josta en kerro enempää.

Hän kertoi lisäksi erään toisen sukulaisensa tehneen mittavan sukuselvityksen äitini suvusta ja saaneensa häneltä kolmet kopiot siitä ja kysyi, että tahtoisinko saada yhdet kopiot häneltä? Vastasin, että ihan mielelläni, sillä tunnen paljon paremmin isäni suvun, johtuen siitä, että avioeron jälkeen isäni sai holhousoikeuden minuun ollessani 5-vuotias ja siteet äitini sukuun katkesivat lähes täysin.

On mielenkiintoista saada nähdä millainen sukutausta äidilläni on isänsä ja äitinsä puolelta! Sain isänikin suvusta eräältä isäni kaukaiselta serkulta yliluonnollisena johdatuksena hänen lähisukulaisensa teettämän mittavan sukuselvityksen isäni suvusta jo liki 10 vuotta sitten. Se ylettyi 1600-luvulle. Isänikään ei tiennyt vanhimpia esi-isiään ja että sukunimemme oli muinoin Jakobsson.

Sukuluettelosta löytyi kaksi varhaisinta esi-isää, joilla kummallakin (isällä ja pojalla) oli sama nimi: Jacob Jacobsson. Isäni muisti kuulleensa lapsena mielenkiintoisen tarinan eräästä vieläkin varhaisimmasta esi-isästään, nimeltä Josef, joka eli 1500-luvulla. Hän kunnostautui Ruotsin armeijan upseerina Venäjän armeijaa vastaan. Siitä hyvästä hänelle annettiin manttaalitilan osuutena 0,9 manttaalia, mikä vastasi 1800 ha enimmäkseen metsää Skaftungissa, Sidebyn pitäjässä. Se oli siihen aikaan täysin ruotsinkielistä Pohjanmaata. Josef oli hyvin rikas mies. Hän rakennutti 7 isoa kuunaria (rahtipurjelaivaa). Tarinan mukaan kuunarien tarvispuut hakattiin Tammisaaren tammista ja kuljetettiin meritse Kaskisiin tai Skaftungin satamaan(?) Siellä ne sahattiin ja niistä ne kuunarit sitten rakennettiin. Kuunarit olivat kuulemma peräti 60 m pitkiä ja ilmeisesti 5-purjeisia. (Kuunarien koko on saattanut kasvaa suusta suuhun kerrottaessa vuosien varrella :)

Kuunareilla kuljetettiin puutavaraa, turkiksia ja tervaa, ehkä myös viinaa keski-Eurooppaan. Kuunarien kapteenina toimi palkollisia, sillä Josefilla ei ollut omaa väkeä riittävästi sellaisiin hommiin. Tarinan mukaan nuo kaikki 7 isoa kuunaria upposivat ankarassa myrskyssä Pohjanmerellä ollessaan raskaassa lastissa, eikä kukaan laivoissa olleista selviytynyt elossa. Tuohon aikaan ei laivoja vakuutettu ja saattoi käydä niin, että laivojen kapteenit anastivat itselleen koko ohjaamansa laivan lasteineen ja häipyivät sen siliän tien. Olen pohtinut, että jos lastina oli viinaa, niin kyseessä saattoi olla Herran rangaistus esi-isälleni noiden kuunarien muodossa(?)

Esi-isäni muuttivat sukunimensä Jacobsson, nimeksi Norrgardz ja siitä nimeksi Norrgård, sillä se oli perityn manttaalitilan nimi. Isoisäni tuli 16-vuotiaana sokeaksi, kun muuan mies ampui vahingossa tätä haulikolla kasvoihin. Tapaturman myötä isoisäni tuli lestadiolaiseen uskoon ja hän avioitui kahdesti, sillä hänen eka vaimonsa kuoli. Hän lahjoitti koko maaperintönsä vanhoillislestadiolaiselle Oulun Rauhanyhdistykselle. Kyseisellä maa-alueella sijaitsee nykyään kokonainen kylä, nimeltä Norkomäki, jota ei ole kuitenkaan merkitty kuntarekisteriin erillisenä kylänä. Isäni varhainen suku oli läheisessä yhteydessä jo 1500-luvulla Teir(folk) nimiseen sukuun, joka jakautui myöhemmin kolmeen haaraan: Norrgård, Grannes ja Ingves. Nårrgårdz oli sukuselvityksen mukaan kestikievarin harjoittaja Skaftungissa ja hänen aiempi sukunimensä oli Jacobsson.

Lisämaustetta isäni suvun tarinaan tuo se seikka, että isälleni oli kerrottu hänen sukunsa muuttaneen jo noin 1300-luvulla nykyiseltä Etelä-Norjan ja Ruotsin rajaseudulla olleesta Katung-nimisestä kylästä, meritse koko sukuna Suomeen aluksi Kaskisiin ja siirtyneen sieltä pohjoisemmaksi ja nimittäneen uuden asuinalueensa nimeksi Skaftung, tuon entisen lähtökylänsä nimeä mukaillen. Suvulla oli siihen aikaan nimenä Norrhåll (pohjoissuunta). Sukunimeä Norrhåll ei löydy mistään historiankirjoista koko Pohjoismaista, joten sen alkuperä on arvoitus(?) Myöskään Katung nimistä kylää tai paikkakuntaa ei löydy koko Pohjoismaista. Paljon muutakin on kadonnut historian hämärään. HalleluYah!
Tässä linkki Katung-nimeen:
http://www.ancientfaces.com/research/surname/Katung/katung-family-history-and-family-tree

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Lopuksi liitän alle muutamia valokuvia viime ajoilta. Tällä kertaa en liitä 'kotipuutarhani' isoiksi kasvaneita taimia, joissa on Oppineitten kukkiin alkanut muodostua jo kukinnon nuppuja ja kirsikkatomaatin taimet ovat venähtäneet jo yli 50 cm pitkiksi. Liitän muuanlaisia kuvia esim. kuntopolun varrelta.

Italiankelloja villisti levinneinä ja normaalia sinisempänä


Valkovuokkoja


Tiku ja Taku vierekkäin männynrungolla


Rusakko Suikkilan kuntoradan sisäkaarteeessa


Kettu ylittämässä katua omakotitaloalueella. Se kulki noin 2 m päästä vieritseni ja antoi mun ottaa lähikuvan kännykamearalla


Sinisorsaperhe Aurajoessa (kaksi muuta poikasta on piilosssa rannalla)


Kuumailmapallo Turun yllä noin viikko sitten


Lähikuva Lindorff'in kuumailmapallosta noin viikko sitten (näkyi myös tänään Turun taivaalla)


Siunattua kesän jatkoa sulle Adonai Yeshuan seurassa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti