Heräsin noin klo 9 aikoihin. Päivä oli sateinen, enkä astunut jalallani ulos. Arkirutiinien jälkeen luin netistä saamani meilit ja palautteet eri keskustelufoorumeilta sekä vastasin asiallisiin niistä. Muistui mieleeni eräs hauska tapaus: Olin menossa Turun Forum'iin, mutta ulko-oven optinen tunnistin ei havainnut mua. Eräs nuori tyttö sattui olemaan vieressä ja kuiskasin hänelle:
"Oonkohan mä laihtunu liikaa viime aikoina, kun ovitunnistin ei mua nähnyt?" Tyttö purskahti heleään nauruun. Olihan se aika huvittava tilanne :) Mun paino oli todellakin pudonnu niihin aikoihin 5kg 2 viikossa, mikä on tosi harvinaista, koska en varsinaisesti paastonnut. Mulla ei vaan ollut silloin nälkä, josta syystä söin vain keittoa, hedelmiä ja vain vähän leipää.
Luin erästä ohutta Turun kulttuurijulkaisua koskien tapahtumaa: Tall Ships Races 2009, koska tahdoin verestellä muistiani, että mitä tekikään purjelaivojen aikakaudella puosu? Hän oli uuden purjeen tekijä ja vanhan paikkaaja. Aikanaan hyvin arvostettu ammattimies! Kirjoitin mielipide-osastolle kirjoituksen HS:n artikkeliin, koskien Suomessa tehtyjen itsemurhien syitä.
Artikkelin mukaan itsemurhien väheneminen on pysähtynyt. Kirjoitin palautteeni otsikolla Jokainen itsemurha on liikaa! Itsemurha on aina murhenäytelmä ja todistaa ihmisten rakkaudettomuutta kärsiviä lähimmäisiään kohtaan. Meillä Yeshuaan uskovilla on itsemurhaa harkitseville ainoa avun antava vastaus: Jumalan rakkaus Pojassaan Yeshuassa!
Illallisen jälkeen kuuntelin useita hengellisiä lauluja. Erityisesti Shira Chadasha Choir-niminen juutalainen messiaaninen poikakuoro lauloi hyvin koskettavia lauluja, kuten Yerushalayim! HalleluYah! Rukoilin läpi kaikki maanantain rukousaiheet ja koin murtavan Pyhän Hengen läsnäoloa. Silloin ajankulu unohtuu. Totesin muutaman idätystaimen nousseen jo oraalle.
Tänään oli lumisateinen ja leuto kevättalvinen sää lämpötilan vaihdellessa välillä -2,3...+2,1°C ja oli -1,2°C klo 22 aikaan. Kellon ollessa jo 00:00 on aika jättää kaikki blogini lukijat Korkeimman armollisiin käsiin, joissa ovat naulojen arvet todistuksena yli kaiken ihmisymmärryksen menevästä rakkaudesta meihin, alati apua tarvitseviin, eikä vähiten vanhetessamme!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti