Nousin uuteen päivään klo 10. Arkirutiinien jälkeen rukoilin kaikki tämän päivän rukousaiheet läpi. Sitten katsoin vielä sääennusteet Siuntion seudulle ja edelleen on luvassa ankariakin ukkoskuuroja. Sitten pakkasin marjastusvarusteet olkalaukkuun, otin kännykän mukaan (koska lekuri ei soittanut ajoissa) ja lähdin metsää kohden. Matkalla puhelin soi ja muuan...
...sairaanhoitaja soitti lekurin sijaan aja juttelimme jonkin aikaa. Hän lupasi kirjoittaa mulle reseptin vastaanotolta noudettavaksi ja lähettää lähetteen TYKS:n kirurgiseen sairaalaan. Ei mitään vakavaa. Aivot on vaan kasvaneet hieman liikaa ja suostun antamaan osan niistä vajaaälyisille :=) No, huumori sijansa saakoon. Herra on Hyvä ja luotettava Parantajamme!
Kun olin iltapäivällä marjassa, niin elohopea kipusi yli +29°C. Menin Turun Pääskyvuoren laelle etsimään mustikoita korkean huipun syvänteissä olevista kosteikoista. Tapasin siellä kaksi mulle ennestään täysin tuntematonta pikkupoikaa Viljam (10v) ja Bill (noin 8v) nimiset. Koska pojat halusivat jutella, niin koin kohtaamisen olevan Jumalan johdatusta ja aloin kertoa heille...
...uskonasioista. Hämmästyksekseni Viljamin äiti lienee meedio, joka uskoo jälleensyntymiseen ja ennustelee. Varoitin poikia sellaisesta ja kerroin ihan kuten lapsille tuleekin: Jumalasta, joka välittää ihmisistä ja Jeesuksesta, Jumalan Pojasta ja jonka Nimeä avuksi huutaen jokainen hädässä oleva ihminen saa avun! Juttelin poikien kanssa niin kauan kunnes nuorempi...
...poika halusi jatkaa matkaa. Ehdin poimia koneella mustikoita ja juolukoita yhteensä ehkä noin 3½L roskineen kaikkineen noin 3h:n aikana ennen sapatin alkua, jolloin lopetin marjastamisen. Enpä olisi juuri jaksanutkaan siinä helteessä, koska aurinko paistoi lähes avoimella paikalla kovin kirkkaasti suoraan kasvoihin. Huomasin mustikoiden olevan normaalia pienempiä...
...ja hieman kuivahkoja, mutta juolukoiden olevan mehukkaita, koska ne eivät ole pullistuneet normaalikokoisiksi, vaan suuren mustikan kokoisiksi ja auringon lämmössä kypsyneet ehkä makeammiksikin kuin mustikat(?) Marjojen määrät selviävät huomeniltana, kun perkaan ne sapatin loputtua. Tulipa niin kova hiki, että otsasta valui vesi solkenaan ja rillitkin...
...meni ihan märiksi, joten poimin ilman niitä. Metsässä oleskelu on terveellistä säällä kuin säällä! Kotiin saavuttuani laitoin marjat avoimiin ja ilmaviin muoviastioihin ja ne jääkaappiin. Sitten join pohjattomaan janooni 5dl mustikkamehua, mutten kylmänä, etten vilustuisi. Söin loput eilisestä cous-cous'sista kaloineen ja join 3½dl maitoa. Join jälleen 5dl haaleaa mustikkamehua.
Ilokseni totean oikean olkapääni tulleen aiempaa paremmaksi. Kipu on lähes kokonaan poissa. uskon metsässä oleskelun ja marjastuksen auttaneen sen toipumisessa. Usein on niin, että jos jää sairaana 'punkkaan', niin voi tulla aiempaa sairaammaksi. Muistan muutama vuosi sitten, miten flunssan oireiden tullessa menin heti saunomaan ja uimaan, jolloin vointini parani.
Myös siitä iloitsen, etten ole käyttänyt astmalääkettä viikkoon, enkä ole kokenut juuri mitään hengitysongelmia edes rasituksen yhteydessä, kuten vain 2 kk sitten! Kenties Herrani Yeshua on parantanut mua vähitellen(?) HalleluYah! Kiitän kaikkia, jotka ovat rukoilleet puolestani! Tärkeintä on parantuminen, tapahtuipa se hitaasti tai nopeasti. Armoa se vain on!
Rukoilin läpi kaikki lauantain rukousaiheet. Pirkko soitteli tänään ja juttelimme kauan isän nykyisistä ongelmista ja sain kuulla Hilkan täyttäneen 60 vuotta noin viikko sitten. Tänään oli oikein kuuma päivä. Lämpötila vaihteli välillä +16,6...+29,3°C ja oli +24,8°C klo 22. Kellon ollessa jo puolen yön maissa, on aika toivottaa lukijoille oikein hyvää ja siunattua yötä Yeshuassa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti