Mauri poikkesi 13.7.2011 luokseni ja autoin häntä eläkepapereiden korjaamisessa Ruotsin viranomaisten suuntaan. Tein Maurille oman sähköpostiosoitteen ja kirjoitin hänen nimissään korjauspyynnön ruotsiksi, koska puhelusta olisi saatu huonompi dokumentti, eikä Mauri osaa kunnolla ruotsia. Mulle he eivät olisi asiasta kertoneet, mutta nyt heidän on kerrottava Maurille meilillä.
Kesä on ollut parhaimmillaan eli ei liian kuuma, eikä rankkasateitakaan. Eilen kummipoikani Markus tulla piipahti isänsä Jaakobin kanssa mua tervehtimään. Juttelimme viimeisimmät kuulumiset ja poikkesimme Markuksen bemarilla Ruissaloon uimaan. Tosin vain mä uin ja se olikin eka kerta meressä tänä vuonna. Markus ja Jaakob ottivat aurinkoa, samoin mä uinnin jälkeen.
Oli harvinaisen tyyntä ja aurinko paistoi koko ajan. Lämpöä oli +21 astetta ja merivesikin noin +20 astetta. Vaikka sää oli mitä parhain ja rannalla pari uinninvalvojaakin, niin rannalla oli vain kourallinen eli korkeintaan noin 30 auringon ottajaa. Syy siihen lienee se, että Uittamon hiekkaranta on paljon suositumpi ja siellä oli silloinkin varmaan useita satoja auringon ottajia ja uijia, kuten yleensä.
Näin viime yönä peräti kaksi hengellistä unta: Uni nro 1 "Olin jossakin suuressa salissa, jossa meitä uskovia miehiä oli satoja. Istuin keskellä salia ja olin juuri pitänyt kristillisen puheen, samoin eräs toinen mies, joka oli istuutunut edessäni olevalle tuolille. Näin kokouksen johtajan,Yeshuan tulevan kävellen käytävää pitkin viereeni ja hieman pelkäsin Hänen löytävän jotakin moitittavaa puheestani.
Yllätyin, kun Hän vain katsoi mua silmiin ja tunsin valtavan armon, lämmön ja rakkauden virtaavan sisimpääni. Kuulin sanomattomia sanoja ja ymmärsin Hänen olleen mielistynyt minuun. Hän ei sanonut ääneen sanaakaan mulle, vaan alkoi sävyisästi ojentaa edessäni istuvaa nuorempaa miestä. - - -"
Uni nro 2 "Näin unta, että nukuin vain yön ja herätessäni pääni hiukset olivat muuttuneet harmaiksi.
Kun katsoin hiuksiani peilistä, niin ne kaikki olivat kiiltävän hopean harmaita ja tosi upean näköisiä. Olin asiasta vain iloinen :)". Nuorempana olisin kauhistunut asiasta. Vuosia sitten näin kahdesti unen, että musta oli tullut kokokalju ja jouduin unissa lähes paniikkiin! Kun heräsin, niin huokasin helpotuksesta tajutessani sen olleen vain unta. Muistan miten kiitin Herraa siitä, etten ole kalju.
Älkööt kaljupäiset pahastuko tuosta, sillä monelle kaljuus sopii, mutta minun pääni muodolle se ei kerta kaikkiaan sopisi, vaan mitä tuuheampi tukka mulla on, sitä paremmin se peittää epätasaisuudet kallossani. Aiemmin mua usein harmitti, että parturit leikkasivat hiukseni liian lyhyeksi, vaikka kuinka pyysin jättämään niitä pidemmiksi. Lopulta kyllästyin siihen ja aloin vuosi sitten leikata tukkani itse.
Kimmokkeen siihen sain siitä, että kysyessäni eräältä parturilta, että kuka leikkaa hänen hiuksensa, vastasi hän, että hän itse istuen parin peilin edessä ja koska tiedän olevani kätevä ja tarkka käsistäni (minusta olisi tullut hyvä kultaseppä), niin tulin varmaksi siitä, että jos tuo parturi kykenee itse leikkaamaan hiuksensa, niin siihen kykenen varmasti minäkin. Olen saanut jo ihailua osakseni siitä :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti