Menin maate vasta klo 02:00 ja se vaikutti sen, että nousin jalkeille vasta klo 11:00. Tehtyäni normaalit päivärutiinit soitin Pirkolle, mutta hänellä oli menossa pitkä puhelu. Sitten aloin perata eilen poimimiani marjoja. Sain niistä perattuina 7,7L punaisia ja 0,7L valkoisia viinimarjoja.
Tässä kuva 'marjasaaliista' PC-pöydälläni:
Tässä lähikuva siitä:
Jälleen tuo täydellisyyden luku esiintyy 'saaliissani'. Johtunee kenties siitä, että olen ollut perfektionisti monessa eri suhteessa ja siitä on ollut vaikeaa päästä eroon. Ihminen on nimittäin parhaimmillaankin vain vajavainen olento ja olen saanut täydellisyyden lahjana vain Yeshuassa!
Laskin, että olen poiminut kesän aikana tähän mennessä yhteensä jo 54,5L erilaisia villimarjoja. Niissä on kuituja ja ne ovat suojaravintoaineiden lähteitä. Niissä on vitamiineja (C-vitamiinia), flavonoideja ja beetakaroteenia, jotka ovat antioksidantteja. Lisäksi ne ovat 100%:sti luomua.
.
Soitin uudelleen Pirkolle, mutta hänellä oli jälleen menossa pitkä puhelu. Kävin ostamassa Irinalle synttärilahjan. Päivä oli pilvinen ja korkein lämpötila oli +18½°C.
.
.
Rukoilin iltasella kaikki päivän rukoukset määräajoin päivitettävän rukouslistani mukaan, kuten olen tehnyt jo ties kuinka monena vuotena. Lista on kuin ovi tai ponnahduslauta ihmissilmille näkymättömään hengelliseen todellisuuteen. Meillä on elävä Jumala, joka vastaa rukouksiin!
.
Pirkko soitti myöhemmin illalla ja kertoi käyneensä isän luona ja että tämä voi hyvin Siuntion Terveyskeskuksessa. Hän pääsee huomenna päiväksi kotiin ja palaa vielä iltasella hoitoon. Sairaanhoitajan mukaan hänen avannepussinsa voitaneen poistaa n. 1 kk:n päästä. HalleluYah!
.
Tänään avautui ensimmäinen Päivänsinen iso sininen kukka parvekkeellani. Siitä kuva alla:
Lukijalle huomioon se seikka, että olisin voinut alkaa nuorena säästää omaisuutta ja ajan mittaan hankkia omakotitalon suurine puutarhoineen ja uhrata aikani maallisen katoavan omaisuuden tavoitteluun. Onneksi sain jo nuorena ymmärrystä alkaa uhrata tuloistani Herralle EV-työhön!
Elämäni on huoletonta, kun ei tarvitse kantaa huolta puutarhanhoidosta, omakotitalon jatkuvista remonteista ja alituisesta pihanhoidosta ympäri vuoden. Ei tarvitse olla huolissaan autosta, kun en ole sitä enää hankkinut. Tosin pari käytettyä autoa mulla aikoinaan oli työni vuoksi.
Olin nimittäin henkilöautojen suunnittelijana Volvolla Göteborg'issa ja työnantaja vaati, että jokaisella suunnitteluinsinöörillä on oltava oma henkilöauto. Automerkillä ei ollut väliä. Ostin eräältä tutulta edullisesti Citroen GS Combin ja se palveli mua tyydyttävästi vaaditun ajan.
Suomessa asuessani sitä ennen ja työskennellessäni Orion Yhtymä Oy, Orion Analyticassa (sijaitsi aikoinaan Espoossa, Tontunmäessä) 1980-luvulla, asuin stadissa Iso Roobertinkadulla ja bussiyhteydet olivat huonot asunnoltani töihin, joten rukoilin Jumalalta sopivaa kaupunkiautoa.
Rukoilin sitä vain yhden kerran ja kuvailin tarkasti millaisen auton toivoin saavani. Anoin sitä Israelin Jumalalta Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen Nimessä (en tiennyt vielä tuolloin Hänen Poikansa alkuperäistä Nimeä). Siksi vain kerran, että Jumalaa ei vaivaa dementia :=)
Sitten päätin kiittää taivaan Isää kuukauden ajan kerran päivässä juuri tuosta autosta ja sen loputtua jättää asian kokonaan Jumalalle, sillä en tahdo enkä voi 'vaatia' Häneltä mitään, sillä niin ylen Korkea Majesteetti Hän on, että on aihetta kunnioittaa Häntä, teki Hän sitten mitä tahansa!
.
Lopetettuani kiittämisen kului vain noin 2 viikkoa ja sain puhelun uskonveljeltäni, Raunolta. Hän kysyi, että voisinko mennä välittömästi stadin Kallioon, Karhupuiston ratikkapysäkin kohdalle? Hän kertoi, ettei voi sanoa miksi, joten lupasin mennä sinne, koska mulla ei ollut muuta mielessä.
Saavuttuani sinne hän heilautti kättään lähistöltä erään näppärän pikkuauton ikkunasta ja viittoi minut luokseen. Menin sinne ja hän pyysi mua istumaan ajajan paikalle ja sanoi, että tehdäänpä pieni kaupunkikierros. Hannu istui takana. Kun olimme jonkin aikaa ajelleet, kysyi Rauno multa:
"Tahdotko omaksesi tämän auton täysin ilmaiseksi?"
Mä olin kuin puulla päähän lyöty ja sanoin kohta: "Odota, niin mä ajattelen 10 sekuntia." Sitten mä kysyin hiljaa sydämessäni Herralta: "Herra, onko tämä auto Sinulta?" Hän vastasi: "On." Sitten sanoin Raunolle: "Kiitos sulle, mä otan tämän, sillä Herra sanoi tämän tulleen Häneltä!"
Sitten Rauno sanoi: "Kiitos Herralle, sillä tämä todellakin on Häneltä!" Kysyin Raunolta, että kerro lähemmin miten olet saanut tämän auton ja miten osasit tarjota tätä juuri mulle? Rauno oli nimittäin tuohon aikaan työtön, mutta mä olin töissä ja sain hyvää palkkaa...
Rauno kertoi johdattaneensa erään nuoren rouvan uskoon ja tämä oli vaatimalla vaatinut Raunoa vastaanottamaan häneltä lahjaksi valkoisen 1968 vuosimallia olevan Ford Anglian, jota tämä oli säilyttänyt vuosikausia maaseudulla ladossa, koska ei uskaltanut ajaa sillä stadissa.
Rauno ei tohtinut lopulta kieltäytyä, vaan otti auton vastaan. Sitten hän huomasi, ettei hänellä ollut varaa pitää autoa itsellään, eikä hän halunnut myydäkään sitä, koska oli saanut sen lahjaksi. Hän nimittäin sai eräältä tutulta autovuokraamon omistajalta aina halutessaan auton käyttöönsä ilman muita kuluja kuin bensakulut.
Aina kun Rauno rukoili, kuuli hän sydämessään äänen, joka sanoi: "Anna auto Yakoville!" Mutta Rauno vastasi: "Mutta Herra, hänellä on varaa ostaa auto, jos hän sellaista tarvitsee." Kun hän oli rukoillut kolmena päivänä ja saanut aina vastaukseksi: "Anna auto Yakoville!", niin hän päätti kutsua minut kaupunkikierrokselle ja kysyä sen jälkeen, että tahdonko auton...
.
Mainittakoon, että olin aikoinaan johdattamassa Raunoa uskoon.
Mainittakoon lisäksi se, etten ollut kertonut yhdellekään ihmiselle, että olin pyytänyt Herralta autoa, sillä muutoinhan joku olisi voinut 'yrittää auttaa Herraa auttamaan', eikä rukousvastaus olisi silloin tullut välttämättä Herralta. UT:ssa opetetaan meitä anomaan asioita salassa Isältä yksinäisyydessä, suljetussa huoneessa.
Olin kuvaillut Herralle, että auton tulee olla bensapihi, kestävä, helppo ajella ja väriltään valkoinen, että muistaisin jatkuvasti sitä pestessäni pitää myös sieluni ja omantuntoni puhtaana. Olin luvannut Herralle vastapalveluksena kuskata uskovia ystäviäni ja tarpeen vaatiessa vanhuksiakin kokouksiin.
Alla kuva ilmaiseksi saamastani autosta, joka täytti tarkoituksensa, eikä sitä tarvinnut korjata. Kun en enää tarvinnut sitä, lahjoitin sen ennen Tukholmaan muuttoani eräälle Pelastusarmeijan upseerille stadissa. Hän kiersi Etelä-Suomessa esittämässä "Tuhlaajapoika"-filmiä ja tarvitsi auton. Yeshua opetti sanoen: "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!"
Ilta on taas pitkälle kulunut, joten on aika hivuttautua levolle kellon ollessa 01:00.Shabbat shalom ja siunattua yötä sulle Yeshuassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti