Tapahtumia ajalta 19.9.2009

Lauantaina 19.9.2009

Nousin jalkeille klo 11:30 mentyäni levolle aamulla vasta klo 02:30. Päivä oli jälleen heti aaamusta alkaen aurinkoinen, sillä käväsin olohuoneessa jo klo 08:00 paikkeilla. Uusi Päivänsini avautui kukkimaan parvekkeellani. Kaunis kukka!

Normaalien sapattirutiinien jälkeen lähdin kävelylle auringonpaisteen suuntaan eli kohden Uittamoa. Oli kaunis ja lämmin päivä, lämpötila kohosi enimmillään lukemaan +19°C eli ihan kesäistä on vielä, vaikka kalenterin mukaan on syksy!

Soitin kävellessäni isälle kysyäkseni vointiaan. Hän vastasi kännykkään, mutta sanoi ettei kuule mitään. Soitin varmuuden vuoksi myös hänen lankapuhelimeen kotona, vaikka en tiennyt oliko hän vielä Siuntion Terveyskeskuksessa.

Arvasin oikein, hän oli kotona, koska Paula-siskoni viettää siellä viikonlopun. Kerroin isälle, että hänen kännykkänsä äänivolyymi on liian hiljaisella. Tosin saattaa olla, että isäni kuulo on entuudestaan heikentynyt, ettei hän kuule.

Lankapuhelimessaan on vahva kovaääninen, joten hän kuulee sillä. Vointinsa oli hyvä! Hän pääsee leikkaukseen vasta loka-marraskuun vaihteessa. Ehdotin isää anomaan lupaa saada asua kotonaan, jossa sairaanhoitaja kävisi määräajoin.

Kävelin Skanssin ohitse ja reilun 5km:n kävelylenkin jälkeen ohitin Koivulan, josta jatkoin bussilla 18 Turun keskustaan. Piipahdin Pääkirjastoon, sillä lehtien lukeminen fyysisessä muodossa on mukavampaa ja samalla voin tavata tuttuja.

Samaan pöytään tulikin muuan tuttu ilman, että tunsi minua, nimittäin Rebecka. Juttelimme tovin ja hän kertoi, miten valtava muutos hänen elämässään tapahtui heti sen jälkeen, kun kävin 3:n uskonveljen kanssa siunaamassa hänet koteineen!

Hän sai erään vanhan tuttavansa viemään isolla kuorma-autolla, jossa on korotetut lavat, kaikki Esan tavarat Turusta Ouluun! Myös aviomies Esa ilahtui yllättäen siitä suuresti. Esa on ollut ja on ateisti. Rukoilimme hänen puolestaan.

Rebecka asuu nyt Esan tahdosta asumuserossa hänestä, vaikka he ovat edelleen avioliitossa. Rebeckan tytär Maaretta tapaa isäänsä viikonloppuisin kuten ennenkin. Pyysin Rebeckaa ottamaan uudelleen yhteyttä Tapsaan.

Rebecka olikin soittanut alkuviikosta Tapsalle, joka oli kuulemma unohtanut koko asian. Asia on sellainen, että Tapsa ehdotti Rebeckalle, että saisi tulla kuorma-autolla parin työkaverin kanssa tyhjentämään tämän asunnon ja tontin romuista.

Hän veisi romut suoraan kaatopaikalle nimellistä korvausta vastaan ja asentaisi Rebeckan keittiöön uuden nykyaikaisen tiskipöydän viemäreineen. Tapsa työskentelee ns. "kolmannella sektorilla", jossa autetaan köyhiä lähimmäisiä.

Silloin, noin kuukausi sitten, Rebecka ei voinut sallia sitä, koska Esan rautaromua oli talo ja tontti täynnä, eikä Esa antanut koskea niihin. Nyt se este on poistettu. Rebecka sanoi ottavansa uudelleen yhteyttä Tapsaan, jolla lienee nyt sikaflunssa.

Rebecka kyseli, että onko Raamatussa jossakin sanottu selkeästi millä tavalla meidän tulee rakastaa itseämme? Sanoin, ettei siellä muistaakseni sanota suoraan sitä, mutta epäsuorasti sen kyllä löydämme monestakin eri Raamatunkohdasta.

Kerroin esimerkiksi sen, että koska Jumala rakastaa meitä aivan sellaisina kuin nyt olemme, niin meidänkin tulee rakastaa itseämme. Rebecka pyysi mua lähettämään tekstarilla sopivia Raamatunkohtia ja lupasin tehdä niin.

Mieleeni tuli jo kotimatkalla erityisesti Daavidin psalmi 139, jossa Daavid ihmettelee, miten ihmeellisesti hänet on luotu! Rakastaessani itseäni kunnioitan Jumalan kätten työtä minussa. Otan useita Raamatun jakeita pohdittavaksesi:

Job 7:17 "Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi, ..."

Psalmi 8:5 "...mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?

Psalmi 139:14 "Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää." (Lue jakeet 13...16)

Psalmi 144:3 "Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet! "

Jes.38:17 "Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa."

Efesolaiskirje 5:29 "Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niin kuin Messiaskin seurakuntaa,..."

Laita sinä oma nimesi seuraavassa jakeessa sanojen "maailma", "yksikään" ja "hänellä" tilalle: (Joh.3:16)

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

Rebeckalle tuo jae kuuluu näin: "Sillä niin on Jumala Rebeckaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei Rebecka, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan Rebeckalla olisi iankaikkinen elämä."

Näin kirjastossa myös Jannen, mutta en ehtinyt jutella kanssaan, sillä hän ehti poistua jutellessani Rebeckan kanssa. Jo bussissa ja etenkin kotona tunsin oikean polveni ja lonkkani hyvin oudoiksi. Ne ovat olleet kipeähköt jo kauan.

Pistän nyt saman tien Rebeckalle tekstarin, jossa luettelen nuo Raamatunjakeet... No niin, homma on tehty ;o) On kiva olla rakennukseksi muille uskoville. Myös he ovat olleet mulle erittäin suureksi avuksi, etenkin uskonelämäni alkutaipaleella!

Päivän ehdittyä jo iltaan (klo 19:45) on aika valmistaa illallinen, joten päätän naputteluni nyt tämän illan osalta tähän. Mulla on mielessä tehdä eräs tärkeä asia vielä tänään. Se on salaisuus, jonka paljastan vasta ensi kuussa, jos edes silloin...

Siunattua illan jatkoa sulle/teille ja armoa Yeshuan yhteydessä!