Nousin jalkeille klo 10:00 aikaan, mutta menin vielä levolle 3:ksi tunniksi. Olin ilmeisesti vielä matkasta hieman väsynyt. Jouduin nimittäin odottamaan Herrljungassa junanvaihtoa reilun tunnin ja juna tuli Stokikseen noin 75 min myöhässä. Jaettuani muutaman trakun ja juteltuani muutaman sanan Stokiksen T-C:ssa, kävelin lumimyrskyssä vastatuuleen V.L.:n satamaan.
Mulla oli kolme laukkua kannettavina. Yksi olkalaukku ja kaksi kahvalaukkua. Mikään niistä ei painanut erityisen paljon, mutta olin aivan uupunut satamaan päästyäni siitä huolimatta, että pysähdyin huilaamaan noin 500m:n välein. Olin laivaan päästyäni niin väsynyt, etten jaksanut sinä iltana todistaa lainkaan, vaan menin iltateen ja parin voileivän syötyäni levolle.
Aamulla menin aamuteen ja parin voileivän syötyäni ja ananastuoremehun juotuani jakamaan muutaman trakun tupakkahuoneeseen ja huomasin, että vain yksi kieltäytyi vastaanottamasta lentolehtistä. Tässä oli pieni täydennys koskien paluumatkani vaiheita Ruotsista Turkuun. Olin iloisesti yllättynyt kokiessani todeksi Sanan: "Niin kuin on päiväsi, niin on voimasikin oleva!"
Arkirutiinien jälkeen luin saamani meilit ja huomasin saaneeni pikkuveljeltäni Ruotsista pyytämäni lisätiedot koskien perinnönjakoon tarvittavaa Fullmakt'ia ja ne saatuani meilasin infon myös kolmelle serkulleni ja kopion siitä Klausselle. Sain meilin myös Iiriltä, jonka 6 läheistä oli hiljattain saanut kutsun sinne, mistä ei ole paluuta. Yksi niistä oli kissa, perheenjäsen sekin.
Kävin ostamassa hedelmiä lähikaupasta ja luonnonjugurttia 1L (2 x 5 dl) Lidl'istä ja jatkoin sieltä Turun keskustaan, pääkirjaston lehtien lukusalille. Siellä tapasin Jannen. Hänen serkkupoikansa oli ollut äitiänsä tapaamassa juuri siinä Littoisissa olevassa kerrostalossa, jossa oli uhkaava tulipalo Verkakadun varrella. Kaikki tiedotusvälineet kirjoittivat virheellisesti Verkatiestä.
Sellaista tietä kuin Verkatie ei Littoisissa edes ole. Janne tiesi hyvin missä talossa tulipalo oli ja lehtien mukaan tulipalo oli sytytetty ilmeisesti tahallaan, sillä perustelu oli että "lastenvaunut eivät itsestään syty palamaan" ja olen samaa mieltä. Tack o lov, että saan asua kerrostalon alimmasssa kerroksessa, joka on korotettu maasta 2,5m. Silloin ei tulipalokaan haittaa!
Asuinkerroksestani on tulipalon sattuessa helppo avata vain ikkuna ja hypätä ulos lumihankeen (talvella) tai ruohikolle (kesällä). Myös hissin ollessa epäkunnossa on mun helppoa kävellä vain portaita kotiovelle ja niin teenkin lähes aina. Raskaan taakan vuoksi käytän joskus hissiä. Sen käyttökertoja ei tule vuotta kohden edes yhtä. Kävelen mieluummin rappuja.
Valmistettuani kunnon illallisen ja ollessani tiskaamassa sain puhelun eräältä vanhalta tutulta ja juttelimme noin 2h. Tiskasin puhelun aikana tiskin loppuun ja luin netistä päivän pääuutiset. Kun käytän Blue Tooth'ia korvalla, niin voin hyvin tehdä puhelun aikana molemmilla käsillä töitä samalla kun keskityn puheluun. Blue Tooth ehkäisee myös aivokasvaimen syntyä.
Uskon nimittäin kännykän altistavan aivokasvaimelle, koska niin on todettu useissa eri tutkimuksissa ja olen havainnut kännykän kuumenevan pitkän puhelun aikana tuntuvasti johtuen juuri säteilystä, jonka avulla koko laite toimii puhelutilanteessa. Valitettavasti monet ihmiset, jopa monet uskovat vähät välittävät aivokasvainvaarasta, vaikka se on ilmeinen!
Pitkän puhelun vuoksi siirsin lauantain kaikki rukousaiheet ja HPE:n vieton lauantaiaamulle, koska olen niin väsynyt. Tänään oli leuto ja pilvipoutainen sää lämpötilan vaihdellessa välillä -3,8...
-0,3°C ja oli -2,9°C klo 01:00. Koska ilta on jo myöhäinen ja aamu varhainen, niin toivotan klo 01:30 kaikille iloista aamun jatkoa ja siunattuja unia Hyvän Paimenemme Yeshuan suojeluksessa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti