Tänään heräsin klo 10 ja avasin ikkunaverhot pilviseen ja sumuiseen aamuun. Menin sitten vielä levolle ja nousin vasta klo 14 paikkeilla. Arkirutiinien jälkeen tein 1½km kävelylenkin, vaikka oikea jalkani polvesta alaspäin on edelleen turvonnut. Laitoin siihen jalkaan kengän, jonka nauhat avasin reilusti enemmän vasemman kengän. Kävely sujui hiukan kipuillen.
Kotona luin päivän nettiuutiset ja söin ainoastaan iltapalan, johon kuului 5dl kuumaa teetä, pari täytettyä sämpylää, pari pullasiivua ja iso omena. On tyhmää syödä, jollei ole nälkä! Tällä periaatteella olen saanut pidettyä painoni hallinnassa viimeisten, yli 30 vuoden ajan. Unikin maistuu paljon paremmalta, kun ei syö tavan vuoksi, vaan vain todelliseen tarpeeseensa!
Unesta puheenollen näin viime yönä mielenkiintoista unta: Olin uskovien porukan kanssa suurehkolla aluksella Etelä-Amerikan itärannikolla ja ankkuroimme erääseen tuntemattomaan satamaan, jossa oli asutuksena lähinnä kellanvalkoisiksi maalattuja kauniita puutaloja. Menimme kavereiden kanssa kaupungille ja kommunikoimme englanniksi tapaillen sanoja...
...sillä en ole vähään aikaan puhunut englantia. Seuraavana aamuna meri oli aivan peilityyni ja ihastelimme porukalla sitä. Myös sikäläiset asukkaat olivat ihmeissään, sillä oli harvinaista, että aava meri on noin tyyni! - Uni loppui siihen. Siinä oli outoa se, että näin alkuosan ensin ja heräsin sitten. Nukuttuani jälleen uni jatkui juuri siitä, mihin se oli päättynyt ennen...
...heräämistäni(?) Eniten mua jäi mietityttämään meren tyyneys. Kyseessä oli nimittäin Atlantin valtameri, joka on tunnettu siitä, ettei se ole tyyni! Vanha sanonta kuuluu: "Tyyntä aina myrskyn edellä!" On siksi syytä rukoilla tuon alueen ihmisten puolesta! Tyyneys voi tarkoittaa sitäkin, että Herra Yeshua tulee tekemään ensin ihmeteltäviä armotekoja noilla alueilla!
Aika näyttää, että oliko uni Jumalasta ja ymmärsinkö sen oikein. Rukoilin läpi kaikki maanantain rukoukset. Soitin Pirkko siskolle Siuntioon ja kysyin kuulumisia. Hän kertoi tarkemmin siitä, kun hänellä vuoti kahteen otteeseen verta oikeasta sieraimesta ja hän joutui menemään poliklinikalle sen vuoksi, koska verenvuoto oli aika runsasta. Pirkko ei ole oikeastaan mun siskoni, sillä...
...meillä on eri isä ja eri äiti, mutta olemme asuneet noin 10 vuotta nuoruudessa samassa uusioperheessä. Sen vuoksi hän on mulle läheisempi kuin kaksi oikeaa veljeäni, jotka ovat asunneet suuren osan nuoruusiästään muualla, äidin holhouksen alaisina. Pikkuveljeni Klaus on asunut koko nuoruutensa äidin holhouksessa ja siitä enimmän osan Ruotsissa, käyden...
...peruskoulunsa siellä. Onneksi Pirkko on nyt toipunut ja saanut lääkityksen ja hoito-ohjeet, mikäli verenvuoto uusiutuisi. Hänen veljellään, Pertillä, on ollut sama ongelma, joten se on heidän sukuvikansa korkean verenpaineen seurauksena. Luin läpi kaikki saamani palautteet nettikeskusteluista ja vastasin vain asiallisiin niistä. Sain nimittäin paljon asiattomia.
Tänään oli sumuinen ja osin sateinen sää, jolloin korkean tornitalon huippukin näkyi vain juuri ja juuri. Lämpötila vaihteli välillä -3,9... +3,4°C ja oli +4,6°C klo 22. Kellon näyttäessä jo 01:45 aamuyötä toivotan lukijoille oikein hyvää yön jatkoa ja aamun alkamista Yeshuan seurassa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti