Jälleen uusi päivä oppia uutta! Kova lääkekuuri on meneillään ja hengitysvaikeudet yhtä pahat kuin eilen. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että sikeää limaa on alkanut irtautua keuhkoputkista enemmän kuin aiemmin. Edelleen sitä on vaikea köhiä ulos, mutta hieman helpompi kuin aiemmin. Tänään on toinen kuuripäivä ja jäljellä on vielä 4 kovaa ja 1 lievä.
Menin levolle klo 01:00 aikoihin ja koska olin valvonut niin monta vuorokautta, niin lopulta nukahdin, vaikkei mulla ollut aikomusta. Heräsin klo 04:00 siihen, että oli tukehduttava olo ja menin henkitoreissani vessaan yskimään sitkeää limaa pönttöön. Ihmettelen sitä, että lisääntyykö se sitä mukaa, kun saan sitä köhittyä ulos(?) Olenhan köhinyt sitä jo kauan!
Todellinen syy lienee se, että mulla on yksinkertaisesti limaa keuhkoputkissa niin paljon, että sen ulos köhimiseen menee useita päiviä perätysten, kun lääkekuuri niitä pehmittää ja tekee herkkäliukoisemmiksi. Mitä tulee eiliseen kirjoitteluuni koskien heleä-äänistä naisenkeliä, niin se oli vain heitto lonkalta :) Uskon, ettei naisenkeleitä ole, mutta saatamme silti kuulla...
...joskus jonkin alun perin Herralta tulleen viestin ikään kuin naisäänen välityksellä. Se oli eilisessä tilanteessa ehkä ainut ääni, jonka selvästi kykenin kuulemaan, kun kaasumaskista kuului suhinaa kaasun virtaessa hengityselimiini koko ajan. Myös ympärilläni oli koko ajan vilskettä, kun uusia potilaita haastateltiin, tuotiin ja vietiin erilaisiin testeihin.
Yritin levätä vuoteella vielä lisää, mutta hengitys muuttui taas kovin raskaaksi, josta syystä siirryin olohuoneen sohvankulmalle lepäämään puoli-istuvaan asentoon muutamaksi tunniksi. Sieltä sitten jälleen makuuhuoneeseen ja lepäilin klo 10 asti vuoteella saamatta unta. Menin jälleen köhimään limaa keuhkoputkistani ja sitä tuli paljon kirkkaana, sylkimäisenä.
Aamurutiinien jälkeen peseydyin, sillä eilen en jaksanut, en enää edes illalla. Nyt jaksoin tehdä niin. Aamurukouksen ja Raamatunluvun jälkeen valmistin ehtoollisviiniä, mikä tarkoittaa sokeroitua marjamehua villeistä punaviinimarjoista. Niissä on raikas aromi ja maku, josta olen erityisesti pitänyt jo vuosien ajan. Uskonystävänikin pitävät siitä juuri sen vuoksi.
Otin jo eilen pakasteesta ne viinimarjat esille sulamaan jääkaappiin. Sillä tavalla saa talven mittaan myös muista marjoista ja hedelmistä tuoreutta, kun tekee vain sopivan annoksen kerralla. Join kuumaa mustikkamehua ison lasillisen, söin banaanin ja ison lautasellisen kaurapuuroa voisilmällä, juomaksi puolukkamehua. Sitten luin saamani kirjeet ja meilit.
Valmistin illallisen juureskeittoa, johon lisäsin myös perunaa. Maustin sen suolalla, persiljalla ja basilikalla. Söin sen ohessa maustesilliä ja keiteyn kananmunan ja otin ne lääkkeet. Juomaksi reilusti laimeaa puolukkamehua ja vettä. Olen miettinyt, että olisikohan tuo keuhkoputkiini kertynyt lima aiheutunut ainakin osittain sokeroiduista mehuista ajanmittaan(?)
Rukoilin läpi kaikki huomisen rukousaiheet. Kuuntelin Y-tubesta useita hyviä englanninkielisiä hengellisiä lauluja ja joidenkin kohdalla alkoivat kyyneleet vuotaa valtoimenaan. Erityisesti Maranatha Singers'ien: You are my dwelling place! Mikä valtava laulu ja lohdullinen sanoma ihmiselle, joka on taakoitettuna ja kaipaa Yeshuan auttavaa kättä ylhäältä! HalleluYah!
Linkki siihen : http://www.youtube.com/watch?v=Zej__yFPeK0&feature=related Kuuntelin myös NashMall'in Y-tuben Via Dolorosa. Esittäjä eläytyy laulun sanomaansa niin voimallisesti, että tajuaa hänen uskovan joka sanan, minkä hän laulaa ja hän laulaa satumaisen kauniisti. Tässä linkki siihen: http://www.youtube.com/watch?v=GPa3Volqo58&feature=related
Vaikka mulla on ollut viime Pääsiäissunnuntaista alkaen yksi elämäni syvimmistä ja pisimmistä kärsimysjaksoista, niin kaiken sen keskellä olen saanut kokea Vapahtajani Yeshuan väkevää lohdutusta Raamatun Sanan ja Pyhän Henkensä kautta. Oikeastaan ihmisen kärsimys on suuri mysteeri, jota on vaikea ymmärtää, etenkin kun se tapahtuu itselleen tai jollekin...
...rakkaalle lähimmäiselle ilman mitään ymmärrettävää syytä. Sen olen ainakin saanut kokea, että tänä piina-aikana on kärsimys ja tuska pakottanut minua lähestymään Herraani enemmän kuin olisin ilman sitä lähestynyt. Uskon sen kaiken tapahtuneen siksi, että se on ollut Herrani Yeshuan mielestä välttämätöntä, sillä Hän ei totisesti anna yhdenkään meistä kärsiä...
...yhtään enempää kuin on tarpeen. Kärsimysten kautta opimme paremmin ymmärtämään muita kärsiviä lähimmäisiämme. Moni parantaja-evankelista on ennen kutsumustyönsä alkamista saanut omassa kehossaan tuta, mitä todellinen sairaus on, oppiakseen tuntemaan aitoa myötätuntoa muita sairaita ihmisiä kohtaan. Kärsimys opettaa meidät rakastamaan!
Mikä sitten minun ehtoovuosieni kutsumus lienee, niin tarvitsen siihen ilmeisesti ainakin paljon myötätuntoa ja kykyä rakastaa ihmisiä, joita muiden on vaikea rakastaa. Emme useinkaan tule ajatelleeksi, että jokainen ihminen on Jumalalle äärettömän rakas, siis ihan jokainen! Saakoon Herramme Yeshua avartaa meidän hengellistä näkökykyämme tajuamaan tämän!
Tänään oli jälleen aurinkoista. Lämpötila vaihteli välillä
-1,2...+13,3°C ja oli +5,0°C klo 22. Kellon ollessa jo 23 on aika toivottaa kaikille lukijoille juuri sellaista illan jatkoa ja yötä, jonka Herramme Yeshua on teille suuressa armossaan nähnyt kaikkein sopivimmaksi kohdata!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti