Tapahtumia ajalta 9.4.2010

Valvoin jälleen koko yön raskaasti huohottaen yrittäen saada riittävästi ilmaa keuhkoihin. Siinä tilanteessa on mahdotonta nukkua, koska pitää ponnistella pallealihaksilla saadakseen ilmaa. Välillä en voinut olla missään muussa asennossa kuin istua tuolilla ja kannattaa päätä käsilläni. Kärsimystieni vaan jatkuu. Olen todella oudon taudin kourissa(?) Onneksi vielä elän :)

Toki olen muutaman kerran harkinnut soittaa ambulanssin tai matkata taksilla TYKS:iin, mutta muistan millaista hoitoa kerran sain: Jouduin istumaan vetoisella käytävällä sängyssä useita tunteja päälläni pelkkä potilaskerrasto ja palelin niin, että koko keho tärisi. Vaadin ohi kulkevalta hoitajalta saada peiton päälleni ja lopulta sain sen. Olin kuumeessa ja läpimärkä hiestä!

Mieleeni muistui toinenkin tapaus TYKS:stä: serkkupoikani Arvo sairastui syöpään ja häntä hoidettiin TYKS:ssä. Hän joutui talviaikaan 2006 makaamaan isossa huoneessa, jossa oli useita muitakin potilaita. Hänen vuoteensa oli raollaan olevan ikkunan vieressä, josta todella veti. Avovaimonsa vaati siirtämään Arvon pois ikkunan vierestä tai sulkemaan ikkunan.

Vastuulliset hoitajat eivät suostuneet kumpaankaan! Sen seurauksena Arvo sai keuhkokuumeen ja kuoli siihen noin viikon kuluessa samassa vuoteessa ja samassa paikassa maaten! Hänen avovaimonsa aikoi tehdä asiasta oikeusjutun, mutta perui sen, koska tuollainen potilaskäytäntö on kuulemma 'rutiinia' sairaaloissa ja piti muka ajatella muidenkin potilaiden etua!?!

Uskon tapaavani Arvon taivaassa, vaikka hän elikin melko suruttomasti elämänsä ja sairastui juopottelunsa ja vuosikymmenet kestäneen tupakointinsa vuoksi aivo- ja keuhkosyöpään. Herra kehotti mua eräänä päivänä menemään Arvon luo sairaalaan, julistamaan hänelle synninpäästön! Tein niin. Arvo otti sen mielellään vastaan ja kuoli 4. pv siitä.

Arvolla oli ankea lapsuus. Hänen äitinsä hylkäsi hänet jo ihan pienenä ja häntä kohdeltiin kovin rakkaudettomasti kotona isänsä taholta. Siksi hän ajautui väärille teille jo nuorena etsien maailmasta lohdutusta rakkauden kaipuuseen. Avioliitto meni rikki siksi, että hän oli sisäisesti liian kypsymätön ottamaan vastuuta perheestään ja alkoi juopotella säännöllisesti.

Tautini ei ole mitään flunssaa, ei ole kuumetta, ei yskää, mutta nyt viidentenä päivänä on päätäni alkanut lievästi jomottaa. Eilen tuntui kauan siltä, etten enää jaksa hengittää, vaan tukehdun. Ajattelin, että parempi tukehtua kotiini kuin joutua kärsimään sairaalassa ja tukehtua siellä! Vaikein vaihe meni onneksi hiljalleen ohi. Valvoin koko yön, välillä hiljaa rukoillen.

Tämä oli muistaakseni jo kolmas vrk ilman unta, joten ei ole ihme että voimani ovat lopussa jo pelkän unenpuutteen vuoksi! Onneksi olen taistelijatyyppiä, kuten isäni, enkä luovuta ennen kuin on pakko, tuskin edes silloinkaan :) Pieni valopilkku oli se, että tänä aamuna nukuin klo 8...10 välisen ajan ja herätessäni hengitykseni toimi, vaikkakin raskaasti, mutta se toimi!

Tuohon on pakko sanoa: Kiitos Yeshualle! HalleluYah! Edelleen keuhkoputkeni rutisee hengitettäessä sisään- ja uloshengitystä ja hengitykseni on raskasta, vaikkakin hieman kevyempää kuin eilen. Jätin suihkunoton väliin, kuten eilen, sillä voimani ovat tipotiessään. Rukousta ja Raamatunlukua en lyö laimin, sillä Jumalan Sanassa on mulle elämä!

Mieleeni tuli, että on varmaan mielenkiintoista joskus pitemmän ajan kuluttua lukea tätä blogia ja muistella erästä kaikkein suurinta kärsimyskautta elämässäni. Toisaalta en ehkä tahdo enää muistella tätä aikaa ja ikävät muistot onneksi unohtuvat ajan mittaan. Siksi varmaan onkin olemassa sanonta: "Aika kultaa muistot!" Ajatella, että taivaskotona ei tätä aikaa muisteta!

Vastasin kahdelle uskonystävälleni heiltä saamiini meileihin ja lohdutin erityisesti toista heistä, jolla on suuria terveysongelmia. Ymmärrän etenkin nyt sairaana ollessani, miltä se tuntuu! Tänään kuuntelin erään pelkästään Martta Kaukomaan lauluja sisältävän kasetin, joka palauti mulle äitini kuolinpesästä. Sen kauniit laulut virkistivät melkoisesti väsynyttä sieluani :)

Tänään oli pilvipoutainen sää ja lämpötila vaihteli välillä +2,8...+7,9°C ja oli +3,2°C klo 22. Ilta on myöhäinen ja on aika paneutua puoli-istuvaan makuuasentoon sohvan kulmalle, jossa olen yrittänyt nukkua viimeisimmät yöni. Uskon voivani ensi yönä todellakin jo nukkua pelkän makaamisen sijaan ilman, että pitää välillä istua. Toivotan lukijoille hyvää yötä Yeshuassa!