Elämän sanojen äärellä - Osat 12-13

Omistan tämän tutkielman kaikille teille, joilla on sydämessänne jumalkaipuu ja jotka tahdotte saada turvallisen tuntuman siihen todellisuuteen, missä meiltä vajaa lakkaa ja mistä ovat poissa kaikki pelko, sairaudet, puute, ahdistus ja kuolema, jos vain tahdomme uskoa Raamatun lohdullisiin lupauksiin.

Lukija saa vapaasti epäillä ja asettaa vaikka kaiken tutkielmassani esitetyt toteamukset kyseenalaisiksi! Toivon silloinkin lukijoilta ja kommentoijilta johdonmukaisia ja perusteltuja kannanottoja, sillä tulen käymään – jos Adonai Yeshua suo – lauantaisin läpi kaikki Uuden Liiton Kirjoitusten (ULK) kirjeet, paitsi Ilmestyskirjan 7:ä lähetyskirjettä Vähä-Aasian paikallisseurakunnille, koska olen jo käsitellyt ne Ilmestyskirjaa koskevassa tutkielmasarjassani ”Ilmestyskirjan äärellä” – Osat 2 ja 3, jotka löytyvät US-Puheenvuoroista nimelläni.

Myös kaikki kristittyjen rakentavat kommentit ovat tervetulleita!

Otan lähempään tarkasteluun jokaisesta ULK:n kirjeestä muutamia jakeita ja pohdin armon- ja rukouksen Hengessä niiden sanomaa taivaallisen Isän sydämeltä sinulle ja minulle juuri tälle päivälle.

A) Tutkielma Paavalin kirjeestä Tiitukselle

Ennen syventymistä tarkemmin aiheeseen mainittakoon, että tämän kirjeen nuorelle Tiitukselle, apostoli Paavali kirjoitti noin vuonna 60 ollessaan lyhyen ajan vapautettuna Rooman vankilasta. Tiitus toimi tuolloin Kreetalla, jossa paikallisseurakuntiin ei ollut vielä asetettu vanhimpia, eikä paimenia.

A. Esipuhe Tiitukselle

(Tiit. 1:1-4 ja pohdintaa jakeiden jälkeen) 

1. Paavali, Elohimin palvelija ja Yeshua HaMashiach’n apostoli Elohimin valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista varten, joka on jumalisuuden mukainen, 2. apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Elohim, joka ei valehtele, on luvannut ennen ikuisia aikoja - 3. mutta kun aika oli tullut, ilmoitti hän sanansa saarnassa, joka on uskottu minulle Elohimin, meidän Vapahtajamme, käskyn mukaan: 4. Tiitukselle, oikealle pojalleni yhteisen uskomme perusteella. Armo ja rauha Isä Elohimilta ja meidän Vapahtajaltamme HaMashiach Yeshualta!

- Jakeet 1-3: Paavali kirjoittaa tavalleen uskollisesti, kenen kutsumana ja millä arvovallalla hän opastaa nuorta kristittyä työtoveriaan ja niitä, jotka tämänkin kirjeen lukevat. Jakeessa 2 on jälleen viittaus siihen, että YHWH Elohim on luvannut ihmissuvusta valituilleen ikuisen elämän jo ennen ikuisia aikoja eli jo äärettömän kauan sitten! Jae 3 ilmaisee, miten taivaallinen Isämme on ajoittanut tämän ilosanoman. Jakeessa 4 Paavali kutsuu isällisesti Tiitusta oikeaksi pojakseen tarkoittaen hengellistä opetuslasta.

B. Seurakunnan vanhimmat ja kaitsijat 

(Tiit. 1:5-9 ja pohdintaa jakeiden jälkeen) 

5. Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat, 6. jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia. 7. Sillä seurakunnan kaitsijan on, niin kuin Elohimin huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, 8. vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensä hillitsevä; 9. hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaan sanojain väitteet.

- Jakeet 5-6: Paavalin nuorelle Tiitukselle antama tehtävä oli erittäin vaativa, koska tämän piti asettaa useihin kaupunkeihin seurakunnan vanhemmisto, jotka muodostuivat paimenista eli kussakin srk:ssa piti oleman useita paimenia. Vanhimpien tuli täyttää tiukat vaatimukset. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että paimen eli seurakunnan kaitsija olisi ollut nainen! Nykyiset naispaimenet ovat suuren luopumuksen hedelmiä ja seurakuntien hengellinen tila on myös sen mukaista. Kaikki apostoliset merkit loistavat poissaolollaan!

- Jakeet 7-9: Tässä erittäin paljonpuhuva vaatimusluettelo jatkuu hyvinkin yksityiskohtaisesti. Olihan selvää, että Saatana yrittäisi kaikin keinoin repiä vastasynnytetyt seurakunnat ja saada aikaan pilkkaa ja häväistystä kaikin eri keinoin. Jos paimenet olisivat olleet julkisyntisiä, niin mikä nauru ja pilkka se olisikaan ollut ulkopuolisten silmissä! Täällä Turussa muuan piispa eli aviossa ollessaan vuosia (5 v) salasuhteessa naispappinsa kanssa ja kannattajat eli ko. srk:n jäsenet äänestivät hänet siitä palkkioksi eduskuntaan! En usko, että kyseinen syntinen suhde olisi pysynyt srk:n jäseniltä salassa.

C. Älä salli väärien opettajien opettaa! 

(Tiit. 1:10-14 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

10. Sillä paljon on niskoittelevia, turhanpuhujia ja eksyttäjiä, varsinkin ympärileikattujen joukossa; 11. semmoisilta on suu tukittava, sillä he kääntävät ylösalaisin kokonaisia huonekuntia opettamalla sopimattomia häpeällisen voiton vuoksi. 12. Eräs heistä, heidän oma profeettansa, on sanonut: "Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahmatti laiska". 13. Tämä todistus on tosi; sen tähden nuhtele heitä ankarasti, että tulisivat uskossa terveiksi 14. eivätkä kiinnittäisi huomiotansa juutalaisiin taruihin eikä totuudesta pois kääntyvien ihmisten käskyihin.

- Jakeet 10-11: Tässä Paavali käy rohkeasti väärien sananjulistajien kimppuun ja mainitsee sellaisiksi varsinkin monet etniseltä taustaltaan israelilaiset. Vaara on sama tänäänkin, sillä suomalaiset kristityt ovat helposti höynäytettävissä, jos puhujana on hebrealaisen nimen omaava ja Juudan sukukuntaan kuuluva riippumatta siitä, mitä hän julistaa. Paavalin lääke on selvä: Harhaoppia julistavien suu on tukittava!

- Jakeet 12-14: Jakeessa 12 Paavali viittaa mahdollisesti juutalaissyntyiseen väärään profeettaan, josta annettu maininta oli varsin kuvaava. Vaikka siitä on kulunut liki 2000 vuotta, niin eipä ole tilanne juurikaan muuttunut, sillä samankaltaisia kavalia eksyttäjiä liikkuu nytkin ’suurina profeettoina’ ympäri maailmaa ja osin samanlaisia työskentelee kirkkoherroina Suomessakin pilvin pimein!

D. Terve oppi ja pyhä vaellus 

(Tiit. 2:1-6 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

1. Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu: 2. vanhat miehet olkoot raittiit, arvokkaat, siveät ja uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveet; 3. niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niin kuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvovia, 4. voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, 5. olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Elohimin sana pilkatuksi tulisi. 6. Nuorempia miehiä samoin kehota käyttäytymään siveästi.

- Jakeet 1-6: Kehotuksia eri ikäisille ja eri sukupuolta oleville srk:n jäsenille siitä, miten heidän tulee elää yksilöinä ja perheinä, samoin miten käyttäytyä toisiaan kohtaan ja toimia käytännössä muiden srk:n jäsenten hengelliseksi rakentamiseksi. Tätä Paavalin opetuksen kohtaa laiminlyödään usein nykyisin. Hieman silmiini tökki jakeen 3 kohta ”…ei paljon viinin orjia…”. Kyseessä lienee väärä käännös(?), sillä kenenkään ei pidä olla vähääkään viinin orjana! Viini oli tuohon aikaan juomaa aterioiden yhteydessä.

E. Ole itse esikuvana muille! 

(Tiit. 2:7-10 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

7. Aseta itsesi kaikessa hyvien tekojen esikuvaksi, olkoon opetuksesi puhdasta ja arvokasta 8. ja puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustaja häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavana 9. Kehota palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, 10. etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Elohimin, meidän Vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

- Jakeet 7-10: Painotan sitä, ettei meidän tule olla varoittavina esikuvina, vaan jaloon opetukseen, pyhään vaellukseen ja hyviin tekoihin kannustavina esikuvina muille kristityille! Kaikki nuo kehotukset sopivat sellaisinaan myös nykyaikaan meille kaikille kristityille elämään ohjeena vietäviksi. Jakeesta 10 ilmenee, että elämämme tavoitteena on ensisijaisesti kirkastaa Elohimin hyvyyttä ja tuoda kunniaa hänen nimelleen!

F. Elohimin armo kasvattaa meitä! 

(Tiit. 2:11-14 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

11. Sillä Elohimin armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille 12. ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, 13. odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Elohimin ja Vapahtajamme HaMashiach Yeshuan kirkkauden ilmestymistä, 14. hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.

- Jakeet 11-14: Nämä jakeet ovat olleet erityisen rakkaita minulle aina siitä asti, kun ne ensi kertaa luin! Pelastuksemme lähtökohtana on ansaitsematon armo ja vain armopohjalta me voimme terveellä tavalla rakentua hengellisiksi asumuksissa Adonai Yeshuassa! Näiden jakeiden erityinen rakastamiseni johtuu siitä kokemuksesta, jolloin sain armosta kohdata Luojani kasvoista kasvoihin Stadissa keväällä 1971. Siitä voit lukea lähemmin linkistä: http://toteutuneita.blogspot.fi/2012/11/osa-4-upotuskaste-ja-ennusuni.html

- Elohimin armo kasvattaa meitä ikuiseen elämään Hänen yhteydessään taivaassa. Tästä syystä meidän tulee nöyrästi alistua kaikkeen siihen, mitä Luojamme meidän elämäämme tuo koskien koettelemuksia, kevyttä ahdistusta jne, vaikka me hemmotellut länsimaiden kristityt koemme ne usein liian ankariksi. Ottakaamme oppia ja muistakaamme apostoli Paavalia, joka luetteli pitkän luettelon kaikista niistä TODELLA ANKARISTA ahdistuksista, vainoista, ruoskimisesta, pahoinpitelyistä jne, joiden kohteeksi hän itse oli joutunut. Mitä hän sitten kaiken sen jälkeen kirjoittikaan niistä? Näin (2 Kor. 4:17)

>> Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen jamäärättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, <<

G. Suhtautuminen uskoa vailla oleviin 

(Tiit. 3:1-7 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

1. Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, 2. etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan. 3. Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. 4. Mutta kun Elohimin, meidän Vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, 5. pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, 6. jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Yeshua HaMashiach’n kautta, 7. että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. 

- Jakeet 1-2: Tällaista Yeshuan mielenlaatua tarvitaan nyt paljon enemmän kuin aiemmin, jotta voisimme voittaa sieluja Yeshualle. Kehotus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme saisi kritisoida hallitusta vääristä päätöksistä ja moraalittomasta lainsäädännöstä! Meidän tulee tarvittaessa kritisoida niitä arvokkaasti ja asiallisesti puolustaessamme oikeutta ja tervettä moraalia yhteiskunnassamme, sillä Yeshua on kutsunut meidät olemaan valona ja suolana maailmassa.

- Jakeet 3-7: Paavali perustelee syyn siihen, miksi meidän tulee käyttäytyä lempeästi ja sävyisästi kanssaihmisiämme kohtaan: Meidät on pelastettu jumalattomuudestamme, pahuudestamme ja syntisestä elämäntavastamme ainoastaan Luojamme laupeuden vuoksi. Armahtakaamme sen vuoksi heitä, jotka yhä elävät vieraina Luojalleen ja Lunastajalleen, jotta he kokiessaan armollista suhtautumistamme heihin, voisivat nähdä meissä Yeshuan rakkauden ja uskaltautua etsimään Häneltä pelastusta etsikkoaikanaan!

H. Karta harhaoppista! 

(Tiit. 3:8-11 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

8. Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Elohimiin uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille. 9. Mutta vältä mielettömiä riitakysymyksiä ja sukuluetteloita ja kinastelua ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia. 10. Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, 11. sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.

-Jakeet 8-11: Jae 8 osoittaa, ettei meitä kristittyjä ole kutsuttu lepäämään laakereillamme, vaan ahkeroimaan hyvien tekojen tekemistä! Jae 9 on tärkeä kehotus olla varuillaan, ettemme huomaamattamme ajautuisi törmäyskurssille ja alkaisi riidellä sellaisista oppikysymyksistä, jotka eivät liity pelastukseemme. Nämä jakeet 10-11 ovat erittäin tarpeelliset tänä pahana kavalien harhaoppien aikana ja viiltävät syvälle sisimpäämme, jos joku tai jotkut lähiomaisistamme kuuluvat harhaoppien kannattajiin! Myös apostoli Johannes antoi ankaran varoituksen samasta aiheesta (2 Joh. 10-11)

>> 10. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; 11. sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa. <<

- Että asia tulisi kerta kaikkiaan selväksi, muistutan vielä, että Vapahtajamme Adonai Yeshua varoittaa peräti kolme eri kertaa meitä opetuslapsiaan luvussa Matt. 24 siitä, ettemme antaisi eksyttää itseämme väärien profeettojen ja väärien voideltujen eli itseään Messiaaksi väittävien taholta! Hän ei varottanut mistään muusta vaarasta kolmea eri kertaa samassa luvussa, joten tuo varotus on syytä otettaa todesta!

I. Matkavalmisteluja ja kehotuksia 

(Tiit. 3:12-14 ja pohdintaa jakeiden jälkeen)

12. Kun lähetän luoksesi Artemaan tai Tykikuksen, niin tule viipymättä minun tyköni Nikopoliin, sillä siellä olen päättänyt viettää talven. 13. Varusta huolellisesti matkalle Zeenas, lainoppinut, ja Apollos, ettei heiltä mitään puuttuisi. 14. Oppikoot meikäläisetkin, tarpeen vaatiessa, harjoittamaan hyviä tekoja, etteivät jäisi hedelmättömiksi.

- Jakeet 12-14: Jakeesta 12 huomaamme Paavalin olleen tämän kirjeen kirjoittamisen aikaan vapaana. Jakeesta 13 näemme Paavalin kantaneen huolta siitä, että kristityt EV-matkoille lähetetyt piti varustaa hyvin matkalle. Jakeesta 14 ilmenee, ettei vain Tiituksen pitänyt kantaa taloudellista vastuuta veljien matkakuluista, vaan myös muiden seurakuntalaisten. Tuo Paavalin viittaus ’meikäläisiin’ saattaa olla suunnattu erityisesti Tiituksen luona tai noissa seurakunnissa olleisiin israelilaisiin kristittyihin(?)

- Eräiden Raamatuntutkijoiden mukaan Tiitus olisi vaeltanut yhdessä Paavalin ja Barnabaan kanssa tuota ennen 15 vuotta. Tiitus olisi taustaltaan kreikkalainen ja kokenut kääntymyksen, mutta häntä ei koskaan ympärileikattu. Tämä viime mainittu selviää jakeesta Gal. 2:3.

B) Tutkielma Paavalin kirjeestä Filemonille 

Kyseessä on Paavalin lyhin kirje ja se on osoitettu Kolossassa asuvalle kristitylle Filemonille, jonka kodissa paikalliset kristityt kokoontuivat. Tämän kirjeen selkeä pääsanoma on se, että Paavali taitavain sanakääntein kehottaa Filemonia ottamaan lempeästi takaisin palvelukseensa hänen luotaan karanneen orjan nimeltä Onesimos. Onesimos oli päätynyt karkumatkallaan Roomaan asti, sillä Paavali oli vankilassa kahlehdittuna ollessaan onnistunut johdattamaan Onesimoksen Yeshuan opetuslapseksi.

A. Filemonin hyvyydestä

(Fil. 1-7 ja pohdintaa jakeiden jälkeen) 

1. Paavali, HaMashiach Yeshuan vanki, ja veli Timoteus rakkaalle Filemonille, työtoverillemme, 2. ja Appialle, sisarellemme, ja Arkippukselle, taistelutoverillemme, ja sinun kodissasi kokoontuvalle seurakunnalle. 3. Armo teille ja rauha Elohimilta, meidän Isältämme, ja Adonai Yeshua HaMashiach’lta! 4. Minä kiitän Elohimiani aina, muistaessani sinua rukouksissani, 5. sillä minä olen kuullut sinun rakkaudestasi ja uskostasi, joka sinulla on Adonai Yeshuaan ja kaikkia pyhiä kohtaan; 6. ja rukoukseni on, että sinun uskosi, se usko, joka on meille yhteinen, olisi väkevä kaiken hyvän tuntemisessa, mikä meillä HaMashiach’ssa on. 7. Sillä minä olen saanut paljon iloa ja lohdutusta sinun rakkaudestasi, koska pyhien sydämet ovat virkistyneet sinun kauttasi, veljeni. 

- Jakeet 1-3: Jakeesta 1 ilmenee Paavalin olleen vankilassa, jossa Veli Timoteus oli häntä avustamassa. Kirje on osoitettu Filemonille ja (Novumin mukaan) ilmeisesti tämän kristitylle vaimolle Appialle ja kenties tämän pojalle Arkippukselle, sekä kaikille heidän kodissaan kokoontuville kristityille. Kotiseurakunnat olivat tuohon aikaan yleisimpiä kristittyjen kokoontumispaikkoja ja joskus he saivat kokoontua myös paikallisissa synagogissa, jos niiden johtajat olivat kristittyjä. Jae 3: Tyypillinen armontervehdys.

- Jakeet 4-7: Paavali oli ahkera kiittäen rukoilemaan Yeshuan pyhien edestä ja siinä työtä riittää nytkin! Jae 5 paljastaa, että ’puskaradiosta’ oli kantautunut Paavalin korviin hyviä uutisia Filemonista, eikä hän vaiennut niistä, vaan antoi vuolaasti myös jakeessa 7 hyvän tunnustuksen hänestä myös meille jälkipolvien kristityille! Nämä jakeet ovat johdantona varsinaiselle asialle, mikä ilmenee seuraavassa:

B. Onesimos-orjan kääntymyksestä.

(Fil. 8-12 ja pohdintaa jakeiden jälkeen) 

8. Sen tähden, vaikka minulla HaMashiach’ssa on paljon rohkeutta käskeä sinua tekemään, mitä tehdä tulee, 9. niin rakkauden tähden minä kuitenkin mieluummin pyydän, ollen tämmöinen kuin olen, minä vanha Paavali, ja nyt myös HaMashiach Yeshuan vanki - 10. pyydän sinua poikani puolesta, jonka minä kahleissani synnytin, Onesimoksen puolesta, 11. sinulle ennen hyödyttömän, mutta nyt sekä sinulle että minulle hyödyllisen; 12. hänet minä lähetän sinulle takaisin, hänet, se on: oman sydämeni. 

- Jakeet 8-12: Sanoilla ’sen tähden’ Paavali siirtyy varsinaiseen aiheeseen eli kertomaan missä Filemonilta karannut orja, Onesimos, tuolloin piileskeli: Paavalin luona Roomassa eli riittävän kaukana isäntänsä luota, mutta kristityksi tultuaan tämän piti palata kiltisti isäntänsä luo. Emme tiedä syytä siihen, miksi hän oli karannut, mutta siihen aikaan oli yleistä, että orjat karkailivat isäntiensä ja emäntiensä luota. Nimi Onesimos käännettynä merkitsee: Hyödyllinen.

C. Puolustusta Onesimos-orjan puolesta.

(Fil. 13-22 ja pohdintaa jakeiden jälkeen) 

13. Olisin tahtonut pidättää hänet tykönäni, että hän sinun sijassasi olisi palvellut minua, joka olen evankeliumin tähden kahleissa; 14. mutta ilman sinun suostumustasi en tahtonut tehdä mitään, ettei hyvyytesi olisi ikään kuin pakollinen, vaan vapaaehtoinen. 15. Sillä ehkäpä hän sen tähden joutui eroamaan sinusta ajaksi, että saisit hänet takaisin iäksi, 16. ei enää orjana, vaan orjaa enempänä: rakkaana veljenä, ylen rakkaana jo minulle, kuinka paljoa enemmän sitten sinulle, sekä ihmisenä että Adonain omana!

- Jakeet 13-16: Tästä huomaamme, miten fiksusti Paavali puolusti Onesimosta ja vetosi Filemoniin siinä, että Onesimos ei enää ollut orja, vaan paljon hyödyllisempi Filemonillekin, nimittäin rakas uskonveli!

17. Jos siis pidät minua toverinasi, niin ota hänet luoksesi niin kuin minut; 18. mutta jos hän on tehnyt sinulle jotakin vääryyttä tai on sinulle jotakin velkaa, niin pane se minun laskuuni. 19. Minä, Paavali, kirjoitan omalla kädelläni: "Minä sen maksan"; saattaisinpa sanoa: pane se omaan laskuusi; sillä sinä olet minulle velkaa oman itsesikin. 20. Niin, veljeni, jospa saisin sinusta hyötyä Herrassa; virvoita sydäntäni Kristuksessa.

- Jakeet 17-20: Jakeessa 17 Paavali panee sanoilla ’jos pidät minua toverinasi’ oman arvovaltansa peliin puolustaessaan Onesimosta! Jakeessa 18 hän ottaa huomioon myös sen, että Onesimos on saattanut syyllistyä vääryyden tekoon Filemonin palveluksessa, mutta vetoaa silti itse maksavansa mahdollisen vahingon ja perustelee jakeessa 19, että voisi halutessaan myös vedota siihen, että Filemonkin on velkaa oman uskoontulonsa apostoli Paavalille! Hyvä esimerkki siitä, miten meidän tulee puolustaa kanssa kristittyjä kaikkien ihmisten edessä, eikä jättää heitä oman onnensa nojaan!

21. Luottaen kuuliaisuuteesi minä kirjoitan sinulle, ja minä tiedän, että sinä teet enemmänkin, kuin mitä sanon. 22. Lisäksi vielä: valmista minulle maja luonasi; toivon näet, että minut rukoustenne kautta lahjoitetaan teille. 

- Jakeet 21-22: Jakeesta 21 ilmenee, miten suurella varmuudella Paavali kirjoitti Filemonille ja siksi tuntuu hieman oudolta, että hän kirjoitti niin monin eri tavoin vetoavasti Filemonille Onesimoksen puolesta. Jakeesta 22 käy ilmi, että Paavali uskoi vapautuvansa vankilasta lähiaikoina ja haluavansa matkata silloin nimenomaan Filemonin luo. Samalla hän olisi tavannut myös Onesimoksen ja saanut selville miten tämä oli ’kotiutunut’ Filemonin luona. 

Perimätiedon mukaan Filemonista tuli kotikaupunkinsa Kolossan piispa ja hän koki perheineen marttyyrikuoleman keisari Neron aikana. Onesimos oli marttyyripiispa Ingnatioksen noin vuonna 110 kirjoitetun kirjeen mukaan Efeson seurakunnan piispa. Tuon perusteella Paavali tiesi hyvin hengessään jo edeltä sen, että entisessä orjassa Onesimoksessa oli ainesta jopa seurakunnan paimenen virkaan!

Jos tämä tutkielma synnytti jumalkaipuuta sisimmässäsi, niin tämä oli sinua varten! Polvistu rukoilemaan Luojasi ja Lunastajasi Yeshuan eteen ja kerro kaipauksestasi Hänelle, niin Hän neuvoo sinulle Pyhän Hengen ja Sanansa kautta mitä sinun tulee tehdä saadaksesi elävän yhteyden Häneen ja löytääksesi sen kautta rauhan sisimpääsi!

                             Kiitos, että luit tutkielman!

                   Kerro mitä ajatuksia se sinussa herätti?

                        Ps. Ensi lauantain aihe: Hebr. 1-7